Hammashoito ja hammaskirurgia
Hevosen perushammashoito
Perushammashoitoa tarjotaan kaikissa Hevosklinikan toimipisteissä. Kirurgiset poistot ja erikoisosaamista vaativat hammastoimenpiteet tehdään Laukaan klinikalla.
Säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeä osa hevosen perusterveydenhuoltoa ja hammastarkastus suositellaan tehtäväksi perusterveelle hevoselle 6-12 kuukauden välein. Hoitovälin pituus riippuu hevosen iästä ja aikaisemmista löydöksistä.
Hevosten suun hyvinvointi on noussut puheenaiheeksi useassa lähteessä viimeaikoina ja hyvä niin. Suun hyvinvointia on tutkittu viimevuosina ahkerasti ja hevoshammaslääketieteessä on otettu valtavia kehitysharppauksia. Suun tutkimuksessa tuleekin nykyään siis tehdä paljon muutakin kuin vain tunnustella ja raspata piikkejä pois. Hevosklinikka Laukaa haluaa tarjota asiakkailleen ajantasaista ja laadukasta suun terveyden hoitoa ja suun sairauksien ennaltaehkäisyä.
Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää nuorimmasta varsasta aina ”ikämiesliigan” kaviokansalaisille asti. Valitettavasti hevonen ei juuri oireile suun tai hampaiden kipua: Ainoa keino ylläpitää suun terveyttä onkin suorittaa suun ja hampaiden tarkastus säännöllisesti. Tutkimus tehdään rauhoitettuna lampun ja peilin tai oroskoopin eli suun tähystimen avulla.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
HaMPAIDEN POISTO JA HAMMASKIRURGIA
Teemme klinikoillamme sekä kirurgisia että ei-kirurgisia hampaiden poistoja. Hampaiden poistoon voidaan päätyä esimerkiksi hampaan lohkeamisen tai juuripaiseen seurauksena.
Hampaanpoistot tehdään lähtökohtaisesti seisten syvässä sedaatiossa, eikä toimenpiteeseen tarvitse varautua muutoin kuin juottamalla hevonen hyvin toimenpiteen vastaisena iltana tai toimenpideaamuna. Tarvittaessa Laukaassa on resursseja myös yleisanestesiassa tehtävään kirurgiaan, eli hevonen voidaan kaataa esim. repulsio-hampaanpoistoa varten.
Hampaanpoiston lisäksi teemme traumaperäisten kallonmurtumien kartoitusta ja ensiapua, murtuneiden leukojen fiksaatiota ja murtuneiden hampaiden arviointia jatkohoidon kannalta.
Hammaskirurgiseen toimenpiteeseen valmistautuminen (poskihampaan poisto) valmistaudutaan samoin kuin muuhun kirurgiseen leikkaukseen. Lue ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta.
MILLOIN HAMMASLÄÄKÄRIIN?
Ensimmäinen suun tarkastus olisi hyvä tehdä jo vuosikkaana ja tarkastaa puolivuosittain kunnes hampaisto on kypsynyt, n. 5-6v ikään asti. Sen jälkeen voidaan väliä pidentää vuoteen, jos suu on hyväkuntoinen ja hampaat kuluvat tasaisesti. Aikuisilla hevosilla hampaista johtuvina oireiluina voi olla kuolainten vastustamista, rehun tiputtelua tai hajua suusta. Useimmiten suun ongelmat ovat kuitenkin oireettomia ja tarkastukseen pitää tulla säännöllisesti. Vanhushevosilla ja muilla suun haasteista kärsivillä tarkastuksien ajankohdista annetaan aina yksilöllinen suositus hoitavan lääkärin toimesta.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
NUOREN HEVOSEN HAMMASHOITO
Ratsastavat maitohampaat
Löyhästi kiinni olevat maitohammaskuorikot ovat yleinen löydös rutiinitarkastuksen yhteydessä 3-5v hevosilla. Kansankielisesti tästä käytetään usein sanontaa ”ratsastavat maitohampaat”. Kuorikot voivat joskus jäädä pysyvän hampaan päälle ja aiheuttaa hevoselle hankaluuksia kuten haavaumia suussa tai kielessä. Maitohampaan kuorikko irrotetaan vain, jos se selkeästi on ”kypsä” irtoamaan, vaurioitunut tai hevoselle haitaksi. Liian aikainen irrottaminen on haitallista pysyvälle hampaalle. Maitohampaan kuorikot poistetaan klinikalla rauhoituksessa. Samalla arvioidaan seuraavan käynnin tarve.
Sudenhampaat
Sudenhammas on hevosen yläleuassa poskihampaiden ja etuhampaiden väliin jäävä hammas. Joskus sudenhampaat puhkeavat myös alarivistöön. Sudenhammas voi haitata hevosta esimerkiksi kuolaimen hangatessa sitä. Sudenhammas poistetaan, jos se on erityisen iso tai sen sijainti on huono kuolaintilaan nähden. Toimenpide voidaan tehdä rutiinitarkastuksen tai esim. kastraation yhteydessä. Sudenhammasta ei poisteta rutiininomaisesti, vaan poistopäätös tehdään kliinisen tutkimuksen perusteella ja omistajan mielipidettä kuunnellen.
Hevosen suun raspaus
Hevosten ylä- ja alaleuka ovat eri kokoiset, joten pureskelun myötä hampaan reunoihin saattaa muodostua kiilteeseen teräviä harjanteita, jotka raspataan pois. Lisäksi arvioidaan ja tarvittaessa korjataan purentaliikkeeseen vaikuttavia muodostumia kuten rappuja, ramppeja ja vinoumia.
Suun tarkistus kerran puolen vuoden – vuoden aikana on tarpeellinen ennaltaehkäisevä hoitotoimenpide siinä missä rokotus tai kengitys on. Pitäisikin puhua ennemmin COHAT-tyyppisestä lähestymisestä eli ”comprehensive oral healt assesment and treatment”, kuin pelkästä raspauksesta. Suun tutkimus, diagnostiikka ja hoito ovat eläinlääkärin toimenpiteitä, joita ei voi korvata esim. sepän tekemällä raspauksella.
HEVOSEN HAMPAISTON ERITYISPIIRTEITÄ
Hevosen hampaat eroavat merkittävästi muiden kotieläinten hampaista. Hevosen hammaskudokset muodostavat kerroksia, jossa kaikkia kolmea pääkudostyypiä on suoraa näkösällä purupinnalla, kun taas ihmisen tai vaikkapa kissan hampaita peittää ikenet yläpuolella kiille. Kiilteen lisäksi hampaista löytyy dentiiniä ja sementtiä. Hevosen hampaat ovat erikoistuneet karkearehun hienontamiseen, ja kestävät kulutusta hyvin. Hevosen hampaassa on pitkä kruunu, josta vain osa näkyy ikenet yläpuolella. Leukaluun solut työntävät piilossa olevaa reservikruunua ulospäin, jolloin hampaat ”kasvavat” vastaamaan kulutusta jota karkearehun syöminen aiheuttaa. Uutta hammaskruunua puhkeaa ienrajan yläpuolelle vuosittain iästä riippuen jopa 3-6mm. Epätasainen kuluminen saa osan hampaan kiilteestä terävöitymään, ja näitä ”hammaspiikkejä” hoidetaan raspaamalla hampaan pintaa. Nykyhevosen ruokavalio ja syömävauhti ei riitä tasoittamaan kiilteen kulumista, joten hammaspiikit ovat yleinen löydös hammastarkastuksen aikana. Muita yleisiä löydöksiä ovat mm. lohkeamat, fissuurat, diasteemat ja karies.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
Mikä ihmeen diasteema?
Hevosen hampaat ovat sijoittuneet tiiviisti toisiaan vasten, jolloin rehua voidaan hienontaa tehokkaasti. Joskus hampaiden väliin syntyy rakoa ja rehua alkaa kertyä rakoseen. Rehun tuoma paine ja bakteerimassa tulehduttavat ikenet ja tuottavat kipua. Toisinaan diasteema on merkki jostain toisesta sairaudesta, ja varsinainen ongelma onkin karies tai purennan virheasento. Diasteemaa hoidetaankin korjaamalla alla piilevä ongelma, oireenmukaisen hoidon lisäksi. Diasteemat vaativat säännöllistä puhdistusta jotta hammasväli saadaan kasvamaan umpeen ja ien parantumaan. Toisinaan diasteema voidaan pakata ja/tai avartaa muodosta riippuen. Diasteemassa mätänevä rehu tuottaa pahaa hajua, jonka vuoksi pahalta haiseva suu on aina tutkittava pikaisesti.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
Perifeerinen Karies
Hevosen hampaat ovat ympäröity hammassementillä, jonka tehtävä on kiinnittää hammas leukaluuhun sekä pidellä hammasta kassassa. Sementti on alttiina happohyökkäyksille, ja jos hevosen suussa on happoa tuottavia bakteereja, voi sementti alkaa reikiintyä. Pahimmillaan hampaat ovat kokonaan sementittömät ja alttiina lohkeamiselle. Reikiintymisalttius on yksilöllistä, mutta selkeitä riskitekijöitä ovat takertuvaiset väkirehut ja namit sekä hapan rehu ja juomavesi. Kariekseen ei ole parantavaa hoitoa, mutta riskitekijöiden välttämisellä saadaan hyviä hoitotuloksia.
Infundibula, hypoplasia ja karies
Infundiibula kuulostanee tavallisesta ihmisestä jonkin kaukaisen galaksin nimeltä, mutta tosiasiassa se on hevosen yläposkihampaasta ja etuhampaista löytyvä rakenne. Yläposkihampaat ovat hevosella niin leveät, että niiden keskusta ei pystyisi sikiökehityksen aikana täyttymään hammassementillä ilman ylimääräistä ”hivenaineiden valtatietä”, eli verisuoniyhteyttä. Hampaan kehittyessä leukaluussa hivenaineita tuodaan verenkierron kautta ja sementin kehitys loppuu kun hammas puhkeaa. Ideaalitilanteessa infundibula täyttyy sementillä kokonaan, mutta usein näin ei käy: infundibulaan jää ilmakupla, joka hampaan kuluessa paljastuu esille. Tällöin puhutaan hypoplasiasta, eli alikehittyneisyydestä. Jos kuoppaan alkaa kertyä rehua, voi karies alkaa tyhjentää normaalia sementtiä pois infundibulasta. Sementitön infundibula jättää poskihampaan ontoksi jolloin se on alttiina halkeamiselle ja juuritulehdukselle. Infundibulan oikea-aikaisella paikkaamisella voidaan välttää ongelmia. Eläinlääkärimme ohjaavat paikkaamista vaativat hampaat eteenpäin paikattavaksi.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
Viivoja hampaan pinnalla?
Fissuurat ovat pieniä halkeamalinjoja hampaan pinnalla. Fissuurat ovat normaalilöydös, jos hampaan pinnalta ei löydetä muita ongelmia, kuten pehmennyttä dentiiniä tai lohkeamia. Runsaat fissuralinjat voivat kieliä virhepurennasta, jota voidaan hoitaa purennan optimoinnilla.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
JUURIPAISE JA HAMMASJUURITULEHDUS
Juuripaise ja hammasjuuritulehdus on yleisin hampaan poiston syy. Laukaan klinikalla voidaan poistaa etuhampaita ja poskihampaita suun kautta tai kaadettuna repulsiolla. Poraamista tai sektiointia vaativat poistot ohjataan erikoiseläinlääkäreille.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri
Lohkeamat – murhe tai iso-murhe
Lohkeamat tai toisin sanoen kruunumurtumat ovat verrattaen yleinen löydös. Lohkeama voi olla täysin ongelmaton löydös, mikäli lohkeama ei yllä ytimeen asti. Jos lohkeama on laaja, sisältää pulpa-yhteyden tai ylittää ienrajan, on röntgenkuvaus komplikaatioiden varalta suositeltavaa. Yleisin kruunumurtuman komplikaatio onkin juuritulehdus. Hampaiden röntgenkuvaus ei ole kovin yksinkertaista, ja kuvien ottaminen sekä tulkinta vaatii eläinlääkäriltä perehtyneisyyttä.
Kia Talvio, DVM Eläinlääkäri